RÖNTGEN-
TUTKIMUKSET
Röntgentutkimuksella pyritään samaan lisätietoa hevosen luustosta, rangasta, nivelistä sekä rakenteista jotka kiinnittyvät luustoon.
Luustomuutokset voivat olla hitaita kehittymään, joten röntgenmuutokset saattavat tulla vasta viiveellä kliinisistä oireista.
Röntgentutkimuksilla saadaan myös kuvattua hevosen päätä ja hampaita mikäli hevosella epäillään olevan esim. hammasongelmia.
Myös hiekkakertymä suolistossa on diagnosoitavissa röntgenkuvien avulla.
Röntgenkuvaus suoritetaan eläinlääkärin arvion mukaan. Kuvaamme joko erityisiä kohteita ontumatutkimuksen yhteydessä, kengitystä varten, akuuttitapauksissa tai kontrolloitaessa aikaisempien nivelmuutosten etenemistä.
Röntgenkuvausta varten hevonen usein rauhoitetetaan.
Jossakin tapauksissa kuvaukseen otetaan mukaan hevosen tuoja. Tällöin säteilyturvalaki edellyttää avustavan henkilön olevan ei-raskaana, yli 18-vuotta oleva henkilö.
Tulkitsemme muualla otettuja röntgenkuvia. On tärkeä kuitenkin ottaa huomioon, että röntgenkuvat kertovat vain sen osan kokonaisuudesta esim. hevosen ostotarkastuksessa.
Hiekansyönti on tyypillisintä ahneille poneille ja suomenhevosille. Ongelma on yleensä ajankohtainen syksyllä laidunkauden jälkeen, kun hevoset siirtyvät hiekkatarhoihin, tai keväällä lumien sulaessa ennen laidunkautta. Hiekkaa voi päätyä suoleen heinän mukana tai hevonen voi tekemisen puutteessa tonkia maata ja syödä hiekkaa tai maa-ainesta. Hiekkaa kertyy yleensä paksusuolen pohjalle, ja se voidaan helposti diagnosoida röntgenkuvalla.
Oireet
Tyypillisin oire on pidempään jatkunut ripuli tai löysä uloste. Lisäksi hevonen voi olla haluton liikkumaan ja se voi laihtua. Usein karvapeite huononee. Hevosella voi olla toistuvia lieviä ähkyjä tai pahimmassa tapauksessa akuutti, sairaalahoitoa vaativa ähky.
Hoito
Hoitona käytetään psyllium-kuorta, jota voidaan antaa kotitallilla 1-2 viikon kuureina. Kuurin jälkeen kannattaa hevosesta ottaa uusi röntgenkuva, jotta varmistutaan hoidon onnistumisesta. Jos hiekka ei suun kautta syötävällä kuurilla poistu, voidaan hevoselle letkuttaa psylliumia ja magnesiumsulfaattia 5-7 päivän ajan kerran päivässä nenänieluletkun kautta. Viimeisimpien tutkimusten mukaan tämä on tehokkain hiekanpoistokeino.
Hiekan syömistä voidaan yrittää ennaltaehkäistä tarjoilemalla hevosille heinät astiasta tai heinäverkosta, joka myös hidastaa syömistä antaen hevoselle tekemistä pidemmäksi aikaa. Mikäli mahdollista, tarhanpohjana ideaali olisi hakepohja, jonka alla on suodatinkangas. Tarvittaessa hevoselle voidaan laittaa kuonokoppa päähän tarhausajaksi.
Kasvuhäiriöiden ja irtopalojen esiintyminen vaihtelee rodusta riippuen, poneilla ja kylmäverityyppisillä roduilla niitä on vähemmän, kun taas lämminverisillä niitä todetaan jopa yli 50% hevosista. Yleisimmin irtopaloja/kasvuhäiriöitä löydetään kintereistä, mutta niitä esiintyy myös vuohisissa ja polvissa sekä harvinaisemmin muissa nivelissä.
OIREET
Kasvuhäiriö oireilee tyypillisesti nivelen turvotteluna mutta voi olla myös oireeton. Joskus oireena voi olla ontumaa tai epäpuhdasta liikettä mutta useimmiten nämä tulevat esille vasta kovemman rasituksen myötä.
IRTOPALOJEN SYNTYMINEN
Irtopaloja syntyy niveliin kahdella eri mekanismilla. Tavallisimmin syynä on varsalla ruston kehittymisessä ja luutumisessa tapahtunut häiriö (osteokondroosi), jonka seurauksena nivelten reunoille jää puutteellisesti luutuneita/kuolioituneita alueita ja osasta näistä irtoaa lopulta kappaleita nivelen sisään. Osassa tapauksia häiriön seurauksena on rustovaurio tai rustonalaisen luun kysta. Toinen palojen syntymekanismi on trauma.
TUTKIMINEN
Osa varsoista röntgenkuvataan 1-1,5 vuotiaina irtopalojen varalta, jolloin mahdolliset leikkausta vaativat palat saadaan hoidettua ennen treenin aloitusta. Samalla voidaan ehkäistä palojen aiheuttamia nivelongelmia ja rustovaurioita, joiden korjaaminen ei ole mahdollista. Voimakkaasti turvottavien kintereiden rtg-kuvaaminen varsalla on suositeltavaa jo tätäkin aiemmin, puolen vuoden iästä lähtien, sillä tietyntyyppiset kintereen palat voivat aiheuttaa muutoksia nivelrustoon jo varhain.
HOITO
Tärkein irtopalojen/kasvuhäiriöiden hoitomuoto on tähystysleikkaus. Leikkaustarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti huomioiden löydökset ja hevosen ikä sekä käyttötarkoitus.