ORTOPEDISET-
PALVELUT
Hevoset näyttävät ortopedistä kipua yksilöllisesti. Usein oireiden ollessa jo pitkälle edenneitä ja selviä, voi taaksepäin miettiessä muistaa ensioireiden olleen vain tuntuma, että kaikki ei ole hyvin.
Haluttomuus liikkua, huonot siirtymiset, vinous, epätasainen kuolaintuntuma, pukittelu/vastustelu, selvä yhden jalan ontuma tai se, että harjoitteet eivät suju enää kuten aikaisemmin. Oireet voivat tulla hiipien pikkuhiljaa, tai yllättäen.
Ontumatutkimukseen kannattaa tulla ajoissa. Mitä aikaisemmin huonon suorittamisen syytä päästään selvittämään, sitä pienemmällä hoidolla hevonen yleensä saadaan takaisin normaaliin työhönsä. Ajoissa hoidetut vaivat eivät tällöin pahene, eikä hevonen kipeydy useammasta kohdasta käyttäessään itseään väärin. Käyttöhevosen huoltoon olisi hyvä sisällyttää ”vetcheck”/ ontumatutkimus 1-2 kertaa vuodessa, jotta voidaan ennaltaehkäistä ortopedisiä ongelmia, suorituskyky säilyisi ja käyttövuosia tulisi lisää.
Ontumatutkimuksessa käydään läpi raajojen ongelmien lisäksi ranka ja lantion alue. Eläinlääkäriä kiinnostaa hevosen ikä, käyttö, oireiden kesto ja miten ne ovat kotona ilmenneet. Aikaisemmista eläinlääkärikäynneistä saadut mahdolliset röntgenkuvat ja hoitokertomukset on hyvä ottaa mukaan.
Hevosella on hyvä olla suitset sekä liina, ja käsittelijän tulee olla varustautunut turvallisesti esim. käsineillä ja hyvillä kengillä.
Tärkeä ontumatutkimuksen osa on liikkeessä katsominen. Tällöin hevosen liikettä ja vartalon käyttöä arvioidaan suoralla ja ympyrällä, pehmeällä ja kovalla alustalla. Ratsut eläinlääkäri haluaa usein myös nähdä laukassa ympyrällä, joissain tilanteissa myös ratsain, kuten myös esim. ravurit ajossa.
Tutkimuksessa pyritään ottamaan huomioon myös mahdolliset muut vaivat osallisena oireisiin, kuten esim. hiekkakeräymä, mahahaava tai suun ongelmat.
Taivutuskokeessa jalkojen niveliä pidetään lyhyen ajan taivutettuina, jonka jälkeen muutaman raviaskeleen aikana arvioidaan taivutuksesta aiheutuvaa kipua. Ontuman aiheuttavan kohdan täsmentämiseksi hevoselle voidaan tehdä johto- ja nivelpuudutuksia. Johtopuudutuksissa puudutusainetta asetetaan neulalla halutun hermon päälle nahan alle, jolloin raaja puutuu tästä alaspäin. Nivelpuudutuksissa puudute injektoidaan nivelen sisälle.
Kun hevonen liikkuu puudutuksen jälkeen puhtaasti tai vinous/muu oire ratsain tai ajossa helpottaa, on oireen aiheuttama kohta varmistettu.
Seuraava vaihe ontumatutkimuksessa on diagnostinen kuvantaminen. Röntgenkuvaus ja ultraäänitutkimus ovat AitoVetissä käytettäviä kuvantamisen tapoja. Röntgenkuvauksessa nähdään parhaiten luusto ja nivelet. Esimerkkeinä irtopalat, kystat, okahaarakelähentymät, nivelrikkomuutokset ja murtumat. Ultraääni kuvantaa tarkasti pehmytkudokset, nivelkapselin ja nivelten rustopinnat. Rektaalisesti tehtävällä ultraäänitutkimuksella nähdään osa lantion alueesta ja sitä käytetään mm. ristiliitoksen (SI) vaivojen tutkimiseen.
Tutkimuksen päätteeksi eläinlääkäri tekee hevoselle sopivan hoitosuunnitelman sisältäen mahdolliset lääkitykset (nivelensisäiset, systeemiset), levon ja kuntoutuksen.
Yleinen ontuman syy on niveltulehdukset, joita hoidetaan nivelinjektioilla. Lääkkeenä käytetään kortisonivalmisteita, hyaluronihappoa ja regeneratiivisia valmisteita. Myös rangan ja lantion alueen vaivoja voidaan lääkitä paikallisesti. Hoitamattomina niveltulehdukset edistävät niverikon etenemistä. Aikaisessa vaiheessa todettujen nivelmuutosten kanssa hevoset yleensä pystyvät hoitojen avulla suorittamaan täyden uran vielä hyvin.
Pehmytkudosvammojen, kuten jänne-, lihas- ja ligamenttivaurioiden akuuttihoidon jälkeen riittävä toipumisaika, kengitys ja kuntoutusohjelma perustuen kontrollitarkastuksiin ultraäänellä, tuottavat parhaan tuloksen hevosen parantumiselle.
Oikeanlaiset kuntouttavat harjoitukset nopeuttavat hevosen palaamista työhön ja estävät tai hidastavat saman vaivan palaamista. Hoitojen yhteydessä on tärkeä korjata työskentelyasentoa, arvioida lihavuusastetta ja vahvistaa heikentyneitä lihaksia oikeanlaisilla harjoitteilla. Luonnollisen vinouden aiheuttamat ongelmat kannattaa lajista riippumatta ottaa myös työn alle viimeistään tässä vaiheessa.
Ontumatutkimuksen kontrollissa arvioidaan annetun hoidon vaste, vaurioiden paranemisen eteneminen ja mahdollisesti uusitaan aikaisempia hoitoja.
Hevosen ortopedistä kipua arvioidaan palpoimalla sen keho ja raajat, sekä katsomalla sen liikettä eri askellajeissa suoralla ja ympyrällä. Lisäksi hevoselle suoritetaan taivutuskokeet.
Selkäkivun havainnointi aikaisessa vaiheessa voi olla vaikeaa, sillä se ei aiheuta selvää kliinistä oiretta kuten ontumaa. Oireet voivat alkuvaiheessa olla hyvinkin huomaamattomia, kuten hevosen ilmeen ja yleisen olemuksen lieviä muutoksia tai suorituskyvyn lievä heikentyminen. Pahimmillaan selkäongelmat aiheuttavat voimakasta kipua selkään ja sen lihaksistoon, selän jäykkyyttä, vastustelua satuloidessa tai selkäännousussa ja pukittelua sekä huonoa ratsastettavuutta.
