Muut pikkuvarsan sairaudet

Napatulehdus

Syntymän yhteydessä varsan napanuora katkeaa. Jäljelle jää pieni pätkä napanuoraa, joka yleensä kuivuu ja tippuu pois noin viikon kuluessa. Napanuora voi toimia kuitenkin tehokkaana infektioporttina päästäen bakteereita napaan ja jopa verenkierron kautta muualle elimistöön, kuten niveliin tai keuhkoihin. Altistavia tekijöitä napatulehdukselle ovat muusta syystä heikko tai sairas varsa, vasta-ainepuutos, huono hygienia tai auki jäänyt sikiöaikainen virtsaputki.

Varsa sairastuu napatulehdukseen yleensä 1-8 viikon iässä. Oireet voivat olla vain paikallinen infektio tai paise navassa, tai napatulehdus voi liittyä systeemiseen infektioon. Mikäli epäilet varsallasi napatulehdusta, eläinlääkäri tekee hyvän yleistutkimuksen lisäksi navan ultraäänitutkimuksen sekä tutkii verinäytteet. Lievä napatulehdus voidaan hoitaa antibiooteilla, mutta tietyissä tapauksissa hoito vaatii kirurgiaa. Ennaltaehkäisevät antibioottikuurit eivät suojele infektioilta.

Pikkuvarsan ähky

Ähky on pikkuvarsoilla kohtalaisen yleinen ongelma, ja yleisin aiheuttaja on mekonium- eli pikikakkaummetus. Vatsaontelon kipuoiretta voivat aiheuttaa myös mm. rakon puhkeaminen, tyrät, suolen asennonmuutokset tai kehityshäiriöt tai suolitulehdus. Oireet voivat olla vaihtelevia; syömättömyys, väsyneisyys, hampaiden narskutus, kohonnut syke ja hengitystiheys, vatsaontelon täyttyneisyys ja piehtarointi.

Jos varsa on kipeä, eläinlääkärin on suotavaa tutkia varsa mahdollisimman nopeasti, sillä pikkuvarsan kunto voi heikentyä nopeasti.

Neonataali isoerytrolyysi

Istukan kautta varsan punasoluja pääsee tammaan. Jos varsa on perinyt isältään tamman kanssa yhteensopimattoman veriryhmän, tamma ei tunnista varsan punasoluja ja alkaa tehdä vasta-aineita niitä vastaan. Varsa saa näitä vasta-aineita ternimaidon mukana. Vasta-aineet alkavat tuhota varsan punasoluja aiheuttaen anemiaa. Tätä sairautta ei kuitenkaan ikinä esiinny ensimmäisessä tiineydessä, sillä tamman vasteen pitää vahvistua, mikä vaatii toisen tiineyden.

Isoerytrolyysivarsat syntyvät normaaleina ja juovat ternimaidon. Oireet alkavat yleensä 12-48 tunnin iässä. Varsa muuttuu vaisuksi ja heikoksi ja sen limakalvot muuttuvat vaaleiksi tai jopa kellertäviksi. Hoitona on tukihoito ja tarvittaessa sairaalahoito, jos varsan kunto on heikko ja se tarvitsee verensiirtoa.

Kirjoitus perustuu ELL Jonna Jokisalon ja ELL Jenni Mönkin luentoihin 2018.

Anna Lehto, eläinlääkäri AitoVet, 2020

Viimeisimmät:

Headshaking

Headshaking tarkoittaa hallitsematonta äkillistä pään ravistelua, joka esiintyy kohtauksittain. Ravistelu voi olla lievää nykimistä tai erittäin rajua viskomista, johon voi

Lue artikkeli »

Korona

HEVOSEN KORONA Viime aikoina myös hevosilla on todettu koronavirustartuntoja. Hevosen koronavirus (equine enteric coronacirus, ECoV) kuuluu koronavirusten ryhmään ja se

Lue artikkeli »

Suolistotulehdus

HEVOSEN SUOLISTOTULEHDUS Hevosen suolistotulehdus voi aiheuttaa oireita lievästä hyvinkin rajuun.  OIREET Tyypillisiä oireita ovat laihtuminen, liikkumishaluttomuus, hoitoon vastaamaton mahahaava, ripuli,

Lue artikkeli »

Karvanvaihto

HEVOSEN KARVANVAIHTO Hevosen karvapeite uudistuu kahdesti vuodessa, ensisijaisesti valon määrän muuttuessa ja toissijaisesti lämpötilan vaihtuessa. Melatoniini ja prolaktiini ovat kaksi

Lue artikkeli »