Koiran hyvinvointi: Nykyaikainen opas koiran käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista 6/6

Miksi rankaiseminen toimii?
Eläin oppii saavuttamalla jotakin mukavaa tai välttämällä jotain ikävää käyttäytymisensä seurauksena. Jälkimmäisestä on kysymys rankaisujen toimintaperiaatteessa. Rankaisun ongelmat ovat epäeettisyys ja huono toimivuus, sillä rankaisun ajoittaminen on lähes mahdotonta, eikä rankaiseminen väärästä käytöksestä opeta koiralle, kuinka tilanteessa toimitaan oikein. Rankaiseminen ei-toivotusta käyttäytymisestä onkin usein loputon kierre, sillä rankaisu ei tuota pysyvää tulosta käyttäytymisen muokkaamisessa. Eläimelle onkin hyödyllisintä ja eettisintä kouluttaa positiivisin menetelmin kuinka sen haluttaisiin käyttäytyvän, kuin keskittyä ei-toivottujen käyttäytymisten pois “kitkemiseen”.

Miksi rankaisua käytetään niin laajasti?
Rankaiseminen vaikuttaa ihmisnäkökulmasta suoraviivaisimmalta ja loogisimmalta tavalta puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen. Sen lisäksi vanhat rankaisuperusteiset koulutustavat ovat hyvin syvälle yhteiskuntaan ja perimätietoon juurtuneita, niin syvälle, että usein fyysisen rankaisun ja kouluttamisen ajatellaan olevan sama asia. Nykyisin kuitenkin tiedetään eläinten kouluttamisesta ja käyttäytymisestä jo paljon enemmän ja tutkimustieto puoltaa vahvasti positiiviseen vahvistamiseen perustuvien koulutustapojen käyttämistä.

Koira syö, liikkuu ja leikkii, voiko se olla kipeä?
Koira peittää kipunsa erittäin taitavasti joten se voi olla kipeä, vaikka se näyttäisi käyttäytyvän normaalisti. Kivusta voi kertoa esimerkiksi muutokset ruokahalussa, hyppäämishalukkuudessa, liikkumisessa sekä erilaiset käyttäytymisen muutokset, kuten eroahdistuksen, aggressiivisen käyttäytymisen, muun käyttäytymisen ja yleisen viretilan muutokset. Jos koira alkaa käyttäytyä erikoisesti on aina otettava huomioon kivun mahdollisuus.

Miksi ei saa enää sanoa “EI”?
Kieltäminen on eläintä kouluttaessa melko hyödytöntä, sillä eläimelle “älä tee jotain” on hyvin vaikea käsittää. Kieltäminen ei myöskään lisää koiran ymmärrystä siitä, kuinka sen haluttaisiin tilanteessa toimivan. Kieltämisen sijaan olisikin hyödyllisempää ja koiralle loogisempaa opettaa koiraa toimimaan halutulla tavalla positiivisin menetelmin.

Tavoitteleeko koira johtajuutta?
Ei. Monien ihmisten käsitys koiran käyttäytymisestä perustuu edelleen 1940-luvulla tarhaoloissa tehtyyn lyhytaikaiseen susitutkimukseen. Tämän tutkimuksen tulokset todettiin myöhemmin virheellisiksi ja puutteellisiksi koska susien käyttäytymistä tulkittiin väärin. Näistä virheellisistä tulkinnoista syntyi yhä edelleen sitkeästi elävä dominanssimalli.

Nykytiedon valossa koiran ja ihmisen suhde on lähempänä ystävyyssuhdetta.
Jos koira vastustaa kynsien leikkausta tai murisee ihmisen lähestyessä sen luuta, ei kyseessä ole johtajuuskiista vaan koira viestittää tunteitaan ja tarpeitaan ainoalla osaamallaan keinolla. Ihmisnäkökulmasta tarkasteltuna tilanne voidaan helposti tulkita “keskisormen näyttämiseksi” tai henkilökohtaiseksi loukkaukseksi, vaikka koira vain pykii välttämään konflikteja pyytämällä tilaa.

Entä jos ruokapalkkio ei toimi?
Jos ruokapalkkio ei toimi, voi syitä olla useita. Tilanne voi olla koiralle niin vaikea tai pelottava, että se ei pysty syödä, tällöin tilanteen helpottaminen voi auttaa. Voi myös olla, että koira ei pidä palkkiota tavoittelemisen arvoisena, jolloin kannattaa kokeilla muita palkkioita. Toimisiko joku toinen nami tai tykkäisikö koira enemmän lelusta? Entäpä jos namin toimittaisikin koiralle eri tavalla, heittämällä maahan tai vaikka kopittelemalla!

Koira draamailee?
Pelko on vahvasti negatiivinen tunne joka toistuessaan heikentää voimakkaasti hyvinvointia.
Eläimen pelko on aina sille itselleen todellinen tunne, eikä koira voi “päättää pelätä” tai “draamailla”. Jos koira osoittaa jossain tilanteessa pelon merkkejä, se todella pelkää, vaikka meidän ihmisten mielestä tilanteessa ei olisikaan mitään pelättävää.

Kun pelkotilanne on päällä, se tulisi saada loppumaan mahdollisimman pian esimerkiksi poistumalla koiran kanssa tilanteesta tai lopettamalla itse koiralle pelkoa aiheuttavan asian tekeminen.
Pelkoa voidaan hoitaa ennakoimalla, vastaehdollistamisella tai järjestelmällisellä siedättämisellä.

Koira nylkyttää ihmistä tai toista koiraa, alistaako se?
Ei alista. Nylkytys voi olla lisääntymiskäyttäytymiseen liittyvää, mikäli lähistöllä on juoksuinen narttu. Useimmiten kuitenkin kyseessä on stressistä johtuva käyttäytyminen. Tilanteen ollessa päällä voi koiran ohjata jonkin rauhoittavan puuhan (esimerkiksi ruokavirikkeen) pariin ja jatkoa ajatellen miettiä mikä aiheuttaa koiralle kuormitusta ja pyrkiä vähentämään sitä.

Osaako koira kostaa tai hävetä tekojaan?
Tämän hetkisen tiedon mukaan ei osaa. Koiralla on kehittymätön myöhäisaivokuori, joten se ei pysty tietämään tai päättelemään miltä toisesta tuntuu. Toisinaan koira voi vaikuttaa kostavan vaikkapa yksin jättämisen pissaamalla sisälle, mutta tämä yleensä johtuu joko pissahädästä tai stressistä. Sohvan kotona repinyt koira, joka näyttää syyllisestä ja häpeävältä taas käytöksellään rauhoittelee ihmistä, joka on usein ärsyyntynyt tai vihainen.

Pystyykö koira tottumaan epämiellyttävään tai pelottavaan tilanteeseen, jos sitä vain altistaa sille riittävästi?
Usein ajatellaan, että koira tottuu tilanteisiin, kun sitä vain riittävästi altistetaan epämiellyttävälle tilanteelle. Jos tilanne on koiralle edes hieman epämiellyttävä, koira kokee tilanteen uhaksi ja alkaa herkästi kiinnittämään huomiota niihin asioihin, jotka mahdollisesti saattavat johtaa epämiellyttävään tilanteeseen. Tätä kutsutaan herkistymiseksi. Mikäli koira pakotetaan epämiellyttävään tilanteeseen, todellisuudessa koiran pelko vain kasvaa. Jos tämä toistuu jatkuvasti, koira saattaa vaipua opitun avuttomuuden tilaan, koska ei näe tilanteesta poispääsyn mahdollisuutta. Tämä saatetaan tulkita tottumiseksi, kun koira lopulta ei enää jaksakaan taistella vastaan vaan jähmettyykin paikoilleen. Paljon kannattavampi tapa on edetä koiran ehdoilla ja käyttää esimerkiksi järjestelmällistä siedättämistä tai vastaehdollistamista.