PERUS-
TERVEYDEN-
HUOLTO
Aitovet tarjoaa kaikki peruseläinlääkäripalvelut niin kissoille, koirille, kaneille, pikkujyrsijöille kuin osalle eksoottisista eläimistäkin. Perusterveydenhoitoon kuuluvat mm. terveystarkastukset, rokotukset, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, jalostus-, röntgen- ja laboratoriotutkimukset sekä eutanasiapalvelut.
Eläinlääketieteessä on jo vuosia siirrytty suuntaan, jossa eläinlääkärit erikoistuvat omiin mielenkiinnon kohteisiinsa. Aitovetissä on niin ikään henkilökuntaa, joilla on erityisosaamista tietyillä saroilla kuten sydän- ja sisätautisairauksissa, kirurgiassa ja hammassairauksissa.
Ajanvaraustilanteessa hoitajat osaavat varata ajan eläinlääkärille, joka parhaiten pystyy lemmikkiä auttamaan.
Hoidamme eläimiä kokonaisuutena. Tämän vuoksi jokaisella käynnillä eläinlääkäri tekee lemmikille yleistutkimuksen, jossa kuunnellaan sydän- ja hengitysäänet sekä tarkastetaan silmämääräisesti ja palpoiden lihas- ja ruumiinkunto, ihon- ja karvanlaatu, pinnalliset imusolmukkeet, hampaat, silmät ja korvat. Harjaantuneelta eläinlääkäriltä tutkimus ei vie kauaa, mutta antaa paljon tietoa potilaan terveydestä.
Omistajan kanssa suunnitellaan jatkokäynti eläimen hoitamiseksi löydösten niin vaatiessa. Perustutkimuksissa omistaja on lähtökohtaisesti aina läsnä eläimensä kanssa.
Eläimen tutkimus saattaa joskus olla haastavaa pelokkaan tai aggressiivisen käytöksen vuoksi. Tällöin osa tutkimuksista on turvallisuussyistä jätettävä tekemättä. Eläinlääkärin ja omistajan yhteistyöllä tilanteet saadaan ratkaistuksi niin, että mahdolliset tutkimus- ja hoitotoimet voidaan suorittaa loppuun kaikille parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus kevyt sedaatio on paras vaihtoehto, jolla saadaan luotua eläimille mahdollisimman stressitön käynti vastaanotolla.
Kehitämme jatkuvasti osaamistamme ja tilojamme, jotta käynnit Aitovetissä olisivat mahdollisimman mukavia niin lemmikille kuin omistajallekin.
Rokotuskäynnillä lemmikki voidaan rokottaa, jos terveystarkastuksen jälkeen sen kunto sallii lääkityksen.
Koirien rokotukset
Perusrokotuksiin koiralla kuuluvat raivotauti- sekä nelosrokote, jolla koiraa suojataan neljää virusta vastaan (parvovirusripuli, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus ja kennelyskä). Uusien rokotussääntöjen mukaisesti rokotusohjelma vaihtelee käytetyn rokotemerkin mukaan, mutta pääsääntöisesti pentukoira voidaan rokottaa 12 viikon iässä, jonka jälkeen vuoden iässä. Aikuisella koiralla tehosteet annetaan 3 vuoden välein -lukuunottamatta kennelyskärokotetta, joka vaatii vuosittaisen tehosteen.
Lisäksi rokotamme (matkustavia) koiria leptospiraa vastaan ja jalostuskoiria herpesvirusta vastaan.
Kissojen rokotukset
Kissoilla perusrokotukseen kuuluu kolmoisrokote kissaruttoa ja kissaflunssia (kaliki-, rinotrakeiitti- ja panleukopeniaviruksia) vastaan. Lisäksi kissat rokotetaan raivotautia vastaan ainakin, jos ne matkustavat ulkomaille tai liikkuvat ulkona. Pentukissoilla rokotukset annetaan n. 12 ja 16 viikon iässä, sitten 1-vuotiaana. Tämän jälkeen rokotus tehostetaan 1-3 vuoden välein rokotteista ja kissan tarpeesta riippuen.
Kanien rokotukset
Kaneja rokotetaan yhdistelmärokotteella myksomatoosia ja verenvuototautia vastaan. Rokote annetaan vähintään 5 viikon ikäiselle kanille, jonka jälkeen vuosittain.
Lemmikistä luopuminen on aina jokaisen omistajan raskas hetki, oli sitten kysymys vanhan ja pitkään sairastaneen tai akuutisti sairastuneen lemmikin eutanasiasta. Usein päätös eutanasiasta on hankala tehdä, sillä tunteet luopumisesta ovat voimakkaat ja saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Elämänlaadun ollessa jo selvästi huono kipujen tai elintoimintojen häiriintymisen vuoksi, on suurta viisautta päätyä eutanasiaan.
Eläinsuojelullisista syistä eläinlääkärin velvollisuus on suositella eutanasiaa, kun hyvää elämänlaatua ei voida enää tarjota eläimelle. Omistajan velvollisuus puolestaan on tehdä lopullinen päätös. Eläinlääkärin suositus perustuu aina eläimen yleisvointiin, tutkimustuloksiin ja eläinlääkärin kokemukseen asiasta.
Eutanasia pyritään tekemään vastaanotolla rauhallisessa tilanteessa. Yleensä eutanasia suoritetaan niin, että eläimelle annetaan esirauhoituslääke lihaksensisäisenä pistoksena. Tämä on ainoa mahdollisesti kipua tuottava hetki toimenpiteen aikana. Eläimen turvallisuuden tunteen kannalta olisi hyvä, että omistaja tuttuna ihmisenä olisi paikalla rauhoittumisen ajan, mutta tämän jälkeen halutessaan voi lähteä pois. Omistaja voi olla mukana myös koko toimenpiteen ajan. Rauhoittumisen jälkeen potilaalle annetaan suonensisäisesti nukutuslääkkeitä, joiden avulla eläin vaipuu tiedottomaan tilaan eikä tunne sydämensä pysähtymistä. Toimenpiteen päätteeksi sydämen pysähtyminen varmistetaan stetoskoopilla. Jotkut eläimet saattavat haukkoa henkeään tai saada lihasnykäyksiä vielä sen jälkeenkin, kun sydän on jo pysähtynyt. Nämä ovat kuoleman jälkeisiä reaktioita, joita ei voida välttää. Eläin ei kuitenkaan enää tunne niitä.
Omistaja voi halutessaan itse haudata tai toimittaa tuhkattavaksi eläimensä, tai se voidaan jättää vastaanotolle toimitettavaksi tuhkaamoon. Tuhkaamoissa on valittavissa yksilötuhkaus, jolloin lemmikki palautetaan valitussa uurnassa takaisin omistajalle tai yhteistuhkaus, jossa tuhkaamo huolehtii tuhkatun eläimen ripottelusta omalle suljetulle alueelleen. Tarpeen mukaan eläin voidaan toimittaa myös patologille ruumiinavaukseen. Koirien eutanasiasta ei mene automaattisesti tietoa viranomaisille/Kennelliittoon, vaan eläimen omistajan täytyy tehdä ilmoitus itse.
Lemmikkieläinpassi on maksullinen todistus, joka vaaditaan koirilta, kissoilta, hillereiltä ja freteiltä maan rajojen ulkopuolelle matkustettaessa. Passin voi ostaa vain eläinlääkäriltä. Ennen passin myöntämistä eläinlääkäri tarkistaa, että eläin on tunnistusmerkitty (tatuointi tai mikrosiru) ja rokotettu raivotautia vastaan, minkä vuoksi sitä ei voida myöntää pikkupennulle vientiin liittyvää poikkeusta lukuunottamatta.
Omistajan velvollisuuksiin kuuluu selvittää hyvissä ajoin ennen matkaa kohdemaahan vaadittavat terveystutkimukset, jotka eläinlääkäri vastaanotolla tekee ja merkitsee passiin. Ilman passiin merkittyjä tarpeellisia terveystutkimuksia eläin ei ole oikeutettu liikkumaan maiden välillä. Osa tutkimuksista (esim raivotautivasta-ainetodistus) vaatii laboratoriotutkimuksia ja niiden saaminen saattaa kestää useitakin viikkoja.
Jos eläin pysyy vain kotimaassa, lemmikkieläinpassia ei tarvitse hankkia, vaan eläinlääkäri voi merkitä eläimen rokotukset esimerkiksi maksuttomaan rokotuskirjaan.
Lisätietoja lemmikin kuljettamisesta ulkomaille voi lukea mm. Ruokaviraston sivuilta (www.ruokavirasto.fi)
Ekinokokkiloinen on etenkin eteläisemmässä Euroopassa yleinen heisimatoihin kuuluva sisäloinen, joka leviää maastosta niin eläimiin kuin ihmisiinkin. Suomessa ekinokokkia ei vielä tiettävästi esiinny luonnossa, ja lääkitysten tarkoituksena on pitää Suomi vapaana ekinokokista. Matkustusten yhteydessä useisiin maihin vaaditaan koirille annettu ekinokokkilääkitys. Omistajan tulee tarkastaa kohdemaan vaatimukset lääkityksen tarpeesta hyvissä ajoin ennen matkan alkamista.
Ensimmäinen ekinokokkilääkitys annetaan eläinlääkärin tekemän terveystarkastuksen jälkeen vastaanotolla valvotusti syöttämällä loislääke koiralle. Lääkitys merkitään lemmikkipassiin. Lääkitys voidaan uusia hoitajakäynnillä maksimissaan 28 vrk kuluessa, jonka jälkeen lemmikillä on mahdollisuus kulkea rajojen yli 28 vrk ajan.
Erityisen tärkeää on muistaa lääkitä eläin sen palatessa Suomeen, sillä lääkitys ei anna pitkäkestoista suojaa ja mahdolliset ulkomailla saadut tartunnat saadaan katkeamaan vain uudella lääkityksellä. Tämä ei vaadi eläinlääkärin merkintää passiin.
Röntgenkuvausta käytetään apuna ortopedisten ongelmien ja sisätautien diagnosoimisessa, sekä terveyden arvioimisessa. Pääsääntöisesti röntgenkuvaus suoritetaan rauhoitetulle eläimelle, koska kuvauksessa eläimen tulee pysyä paikallaan hyvän kuvan laadun takaamiseksi ja tällöin myös vähennetään kiinnipitäjän säteilytyskuormaa. Mikäli eläin päädytään kuvaamaan hereillä, voi olla hyvä, että omistaja pitää eläimestä kiinni. Kiinnipitäjän tulee olla yli 18-vuotias, eikä raskaana olevia henkilöitä saa olla mukana kuvaustilanteessa.
Iho- ja korvasairaudet
Allergiat
Silmäsairaudet
Kemiallinen kastraatio
