Artikkelit

 

RAVIHEVOSTEN ROKOTUSTIETOPAKETTI

Ravihevosten uusi rokotusohjelma  - muutos koskee etenkin 2020 ikäluokkaa!

Vuosi 2020 on tuonut myös muutoksia ravikilpailusääntöihin. Muutos koskee tänä vuonna syntyneitä, syntyviä ja tulevina vuosina syntyviä varsoja. Vuoden 2020 ikäluokasta alkaen rokotusohjelma hevosinfluenssaa vastaan aloitetaan kolmella perusrokotteella, jota seuraa vuosittainen perusrokotus. Muutoksella haetaan parempaa suojaa hevosinfluenssaa vastaan. Vastaava rokotusohjelma on käytössä jo muualla Pohjoismaissa sekä Ranskassa, mikä myös yhtenäistää linjaa muiden ravimaiden kanssa.

Aiempina vuosina syntyneitä varsoja koskee ns. vanha sääntö, eli kahden perusrokotteen rokotusohjelma.

 

Vuonna 2020 ja myöhemmin syntyvien ravihevosten rokotusohjelma:

 

1.  PERUSROKOTE

2. PERUSROKOTE

3. PERUSROKOTE

VUOSITTAINEN TEHOSTEROKOTE

6 kk ikäinen terve varsa

21-92 vrk kuluessa ensimmäisestä

150-215 vrk kuluessa toisesta

12 kk kuluessa edellisestä rokotuksesta

 

  •  Jos vuosittainen tehosterokotus unohtuu, 13kk kuluessa annetussa tehosterokotteessa kilpailuoikeus palautuu. Yli 13kk kuluttua edellisestä rokotteesta kilpailuoikeus poistuu, kunnes hevosen rokotusohjelma on aloitettu alusta kahdella perusrokotuksella.
  • Dopingvaroaika rokotuksilla on 4 vuorokautta.

Yleistä rokottamisesta

Hevonen tulisi rokottaa ainakin jäykkäkouristusta ja hevosinfluenssaa vastaan. On suositeltavaa huolehtia koko tallin hevosten rokotuksista, sillä lauma-immuniteetin avulla saavutetaan vahvempi suoja ja näin ollen myös terveempi talli.

Hevosen tulee rokotushetkellä olla terve. Joskus rokotteet voivat aiheuttaa hevoselle oireita: hevonen saattaa nostaa kuumeen, olla vaisumpi tai rokotuskohtaan voi ilmetä pieni kohouma. Rokotuksen jälkeen hevosen olisi hyvä saada levätä 4 vuorokautta jonka jälkeen sitä liikutetaan kevyemmin vielä muutaman päivän ajan. Hevosen oireita tulisi seurata ja mikäli kysyttävää ilmenee, tulisi teidän ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.

Jäykkäkouristusrokote

Jäykkäkouristusrokote antaa suojan Clostridium tetani -bakteerin aiheuttamaa tautia vastaan. Tauti aiheuttaa hevoselle kovia kipuja ja on lopulta tappava. Clostridium tetani elää maaperässä ja voi päätyä hevoseen jo pienten haavojenkin kautta. Rokotetuille hevosille bakteeri on vaaraton. Pienet varsat ovat suojassa taudilta saadessaan riittävän määrän vasta-aineita emältään, joka on huolellisesti rokotettu tautia vastaan.

Nuori hevonen tulee rokottaa jäykkäkouristusta vastaan  6kk iässä. Jäykkäkouristusta vastaan suojatessa, hevonen saa aluksi kaksi tetanusrokotetta kuukauden välein ja kolmannen vuoden kuluttua. Suojan säilyttämiseksi riittää kahden vuoden välein tapahtuva tehosterokotus.

Tetanusrokote (Jäykkäkouristusrokote):

-          EQUILIS TETANUS VACCINE

Jäykkäkouristusrokotteen suoja tulee yleensä yhdessä yhdistelmärokotteessa influenssarokotteen kanssa. Yhdistelmärokotteessa hevonen saa siis suojan sekä jäykkäkouristusta että hevosinfluenssaa vastaan. Tästä syystä nämä ovat yleisimmin käytettyjä rokotteita jäykkäkouristusta vastaan.

Käytetyimmät yhdistelmärokotteet:

-          EQUIP FT VET

-          DUVAXYN IE-T PLUS

-          EQUILIS PREQUENZA TE

-          PROTEQFLU-TE

Hevosinfluenssarokote

Hevosinfluenssarokote on pakollinen kilpahevosille, mutta suosittelemme rokottamaan kaikki hevoset hevosinfluenssaa vastaan, hevosen käyttötarkoituksesta riippumatta. Hevosinfluenssa aiheuttaa rokottamattomille hevosille mm. korkean kuumeen, sierainvuotoa ja yskää. Sairauden ja alentuneen vastustuskyvyn myötä hevonen on alttiimpi sekundäärisesti bakteerin aiheuttamalle keuhkokuumeelle joka voi lopulta olla tappava. Pienet varsat ovat suojassa taudilta saadessaan riittävän määrän vasta-aineita emältään joka on huolellisesti rokotettu tautia vastaan.

Nuori hevonen rokotetaan hevosinfluenssaa vastaan 6kk iässä. Vuoden 2020 ja sen jälkeen syntyvillä ravihevosilla ensimmäistä rokotusta seuraa vielä kaksi rokotusta. Tämän jälkeen aikuisia ravihevosia rokotetaan vähintään vuoden välein.

Ratsuilla rokotusaikataulut ovat aikuisilla kilpailevilla hevosilla erilaiset riippuen tasosta, jolla hevoset kilpailevat. Niistä lisää https://www.ratsastus.fi/site/assets/files/20477/ksi_2020_taittoversio.pdf

Käytetyimmät influenssarokotteet:

-          EQUIP F VET

-          DUVAXYN IE PLUS

-          PROTEQFLU

-          EQUILIS PREQUENZA

 

Herpesrokote

Herpesvirus voi rokottamattomilla hevosilla aiheuttaa hengitystieinfektioita. On suositeltavaa rokottaa kilpaileva hevonen herpestä vastaan, siitä huolimatta että kyseessä ei ole ravihevosille kilpailuoikeuden kannalta pakollinen rokote.

Herpesrokotteen suoja ei ole yhtä vahva herpestä vastaan kuin esimerkiksi influnessarokote influnessaa vastaan, joten hyvän suojan ylläpitämiseksi herpestä vastaan hevosta rokotetaan tiheämmin. Suositeltava rokotusväli on perusrokotusten jälkeen 3-4 kk.

Osa hevosista toimii oireettomina kantajina ja täten myös levittävät virusta. Hyvän rokotussuojan saamiseksi onkin tärkeää että kaikki tallin hevoset rokotetaan myös herpestä vastaan huolellisesti.

Herpesrokotteella suojataan hevosta EHV-1 ja EHV-4 viruskantoja vastaan jotka ovat syypäänä useimpiin herpesviruksen aiheuttamiin hengitystietulehduksiin.

Tiineille tammoille on suunnattu oma herpesrokote, sillä EHV-1 voi aiheuttaa hengitystieongelmien lisäksi myös luomisen. Siitostammat rokotetaan tiineyskuukausilla 5, 7 ja 9. Rokotteella ei saavuteta täydellistä suojaa, mutta vähentää riskiä luomiselle jopa nelinkertaisesti.

On ehdottoman tärkeää, ettei siitostammoja ja nuoria tai kilpailevia hevosia pidettäisi yhdessä mahdollisten tartuntojen varalta.

Herpesrokote kilpahevosille:

-          DUVAXYN EHV 1,4

 

HIEKANSYÖNTI

Hiekansyönti on tyypillisintä ahneille poneille ja suomenhevosille. Ongelma on yleensä ajankohtainen syksyllä laidunkauden jälkeen, kun hevoset siirtyvät hiekkatarhoihin, tai keväällä lumien sulaessa ennen laidunkautta. Hiekkaa voi päätyä suoleen heinän mukana tai hevonen voi tekemisen puutteessa tonkia maata ja syödä hiekkaa tai maa-ainesta. Hiekkaa kertyy yleensä paksusuolen pohjalle, ja se voidaan helposti diagnosoida röntgenkuvalla.

OIREET

Tyypillisin oire on pidempään jatkunut ripuli tai löysä uloste. Lisäksi hevonen voi olla haluton liikkumaan ja se voi laihtua. Usein karvapeite huononee. Hevosella voi olla toistuvia lieviä ähkyjä tai pahimmassa tapauksessa akuutti, sairaalahoitoa vaativa ähky.

HOITO

Hoitona käytetään psyllium-kuorta, jota voidaan antaa kotitallilla 1-2 viikon kuureina. Kuurin jälkeen kannattaa hevosesta ottaa uusi röntgenkuva, jotta varmistutaan hoidon onnistumisesta. Jos hiekka ei suun kautta syötävällä kuurilla poistu, voidaan hevoselle letkuttaa psylliumia ja magnesiumsulfaattia 5-7 päivän ajan kerran päivässä nenänieluletkun kautta. Viimeisimpien tutkimusten mukaan tämä on tehokkain hiekanpoistokeino.

Hiekan syömistä voidaan yrittää ennaltaehkäistä tarjoilemalla hevosille heinät astiasta tai heinäverkosta, joka myös hidastaa syömistä antaen hevoselle tekemistä pidemmäksi aikaa. Mikäli mahdollista, tarhanpohjana ideaali olisi hakepohja, jonka alla on suodatinkangas. Tarvittaessa hevoselle voidaan laittaa kuonokoppa päähän tarhausajaksi.

Eläinlääkäri Anna Lehto, AitoVet

Kirjoitus perustuu Helsingin yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin:

Comparison of psyllium feeding at home and nasogastric intubation of psyllium and magnesium sulfate in the hospital as a treatment for naturally occurring colonic sand (geosediment) accumulations in horses: a retrospective study. Acta Veterinaria Scandinavica2016 58:73 (Kaikkonen R., Niinistö K., Lindholm T., Raekallio M.)  

Comparison of the effects of enteral psyllium, magnesium sulphate and their combination for removal of sand from the large colon of horses. Vet J. 2014 Dec;202(3):608-11. (Niinistö K., Hewetson M., Kaikkonen R., Sykes B., Raekallio M.)

 

HEVOSEN SELKÄONGELMAT

Urheiluhevosen selkäkivut aiheuttavat usein epämääräisiä, mutta hevosen toimintaa ja suorituskykyä haittaavia ongelmia. Hevosen selkä toimii satulan ja ratsastajan kantamisen lisäksi myös hevosen koko liikeradan voima-akselina. Terve ja toimiva selkä on välttämätön hevosen normaalille liikunta- ja työskentelykyvylle.

ANATOMIAA

Hevosen, kuten ihmisenkin, selkä rakentuu nikamista ja nivelistä, joita ympäröivät lihakset ja ligamentit. Selkä on dynaaminen rakenne, jolla on kykyä joustaa ylös, alas ja sivuttain sekä jossain määrin myös kiertoliikkeisiin. Selkäranka koostuu rintarangan (T1-18) ja lannerangan (L1-6) nikamista ja niiden välissä olevista välilevyistä.

OIREET

Selkäkivun havainnointi aikaisessa vaiheessa voi olla vaikeaa, sillä se ei aiheuta selvää kliinistä oiretta kuten ontumaa. Oireet voivat alkuvaiheessa olla hyvinkin huomaamattomia, kuten hevosen ilmeen ja yleisen olemuksen lieviä muutoksia tai suorituskyvyn lievä heikentyminen. Pahimmillaan selkäongelmat aiheuttavat voimakasta kipua selkään ja sen lihaksistoon, selän jäykkyyttä, vastustelua satuloidessa tai selkäännousussa ja pukittelua sekä huonoa ratsastettavuutta.

TYYPILLISIMMÄT SELKÄONGELMAT

Okahaarakkeiden ahtaat välit eli ns. kissing spines

Kissing spines on yksi yleisimmistä selkäkivun aiheuttajista hevosilla. Se on yleisintä urheilukäytössä olevilla este- ja kouluhevosilla. Muutokset sijaitsevat tyypillisesti rintarangassa T13-16 -alueella. Tutkimuksissa ahtauman syyksi on spekuloitu satulan ja ratsastajan vaikutusta, synnynnäistä vikaa, liiallista rasitusta yms., mutta varmuutta aiheuttajasta ei vielä ole. Problematiikkaa diagnostiikan suhteen lisää se, että useissa tutkimuksissa myös oireettomilta hevosilta on löydetty kissing spines -muutoksia röntgentutkimuksessa.

Selkäligamentin vaurio/tulehdus eli supraspinaaliligamentin desmiitti

Selkäligamentti on vahva ligamentti, joka jatkuu niskaligamentin jatkeena ja loppuu viimeiseen lannenikamaan. Matkalla se kiinnittyy okahaarakkeisiin ja jatkuu okahaarakkeiden väleihin interspinaaliligamenttina. Lisäksi se kiinnittyy pitkän selkälihaksen jänneosiin. Selkäligamenttiin voi syntyä akuutti vaurio esim. rajun pukittelun seurauksena. Siihen voi tulla painevaurioita epäsopivan satulan tai liian kuormittavan ratsastuksen seurauksena. Se voi vaurioitua myös trauman seurauksena, jos hevonen joutuu onnettomuuteen. Usein selkäligamenttivaurioita nähdään myös sekundaarisena muun selkäongelman, esim. kissing spinesin seurauksena.

Degeneratiiviset sairaudet

Kuten muissakin nivelissä, myös selän fasettinivelissä voi ikääntymisen seurauksena ilmetä nivelrikkomuutoksia. Nikamarungoissa voi myös esiintyä spondyloosia. Näiden muutosten kliininen merkitys on vielä epäselvää. Joskus harvoin okahaarakkeisiin tai nikamarunkoihin voi tulla stressimurtumia liiallisen rasituksen seurauksena.

DIAGNOSTIIKKA

Hyvän kliinisen ja palpatorisen tutkimuksen lisäksi selkää voidaan jossain määrin tutkia erilaisilla kuvantamismenetelmillä. Röntgentutkimuksella nähdään luiset rakenteet kuten okahaarakkeet ja nikamarungot, ultraäänitutkimuksella puolestaan voidaan tutkia lihaksia ja ligamentteja. Joissain tapauksissa skintigrafialla voidaan saada lisäinformaatiota.

Hevosen suuri koko kuitenkin asettaa haasteita kuvantamismenetelmille, ja esimerkiksi lannerangan alueen vatsanpuoleisia nikamapintoja ja lantiota on hankalaa tutkia kattavasti röntgen- tai ultraäänitutkimuksilla. Lisäksi diagnoosin tekoa hankaloittaa se, että tutkimuksissa myös isolta osalta terveitä hevosia on löydetty selkään liittyvää patologiaa.

HOITO

Tietyissä tapauksissa tarkan diagnoosin ollessa selvillä, kuten fasettinivelten nivelrikko tai kissing spines, vauriokohtaan voidaan injisoida kortisonia tulehdusta rauhoittamaan. Tulehduskipulääke sekä suun kautta että paikallisesti on usein hyödyksi. Akuuttivaiheessa myös muut paikallishoidot kuten kylmäys ja laserterapia ovat hyväksi. Monet hevoset hyötyvät myös mesoterapiasta, joka poistaa tehokkaasti kipua ja laukaisee selkälihasten jännitystä. Apua voidaan saada myös suonensisäisesti annosteltavista bisfosfonaateista (Tildren).

Kun akuutin vaiheen kipu on saatu hallintaan, on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota hevosen kokonaisliikuntaan ja sen tapaan liikkua. Tässä vaiheessa on suositeltavaa käyttää apuna hevosiin perehtynyttä fysioterapeuttia, jonka avulla voidaan rakentaa hevosen tarpeita vastaava kuntoutusohjelma. Selkäongelmaisen hevosen kunnossapysymisen tärkeimmät kulmakivet ovat oikeanlainen tapa liikkua, järkevä, yhdessä fysioterapeutin kanssa suunniteltu treeniohjelma sekä ehdottoman sopiva satula. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää fysikaalisia hoitoja kuten hieronta, osteopatia, kiropraktiikka tai akupunktio.

Artikkelin on kirjoittanut eläinlääkärimme Anna Lehto ja kirjoitus perustuu Dr. Frances M. D. Hensonin kirjaan Equine Back Pathology, Diagnosis and Treatment (2010).

AitoVet Oy

AitoVet on yksityinen ketjuunkuulumaton eläinlääkäriasema Kouvolan Aitomäessä hyvien kulkuyhteyksien varrella, maaseudun rauhassa. Aitovet Oy tarjoaa eläinlääkäripalvelut niin pien- kuin suureläimillekin.

avainlippu

 

Yhteystiedot

Aitomäentie 998


45100 Kouvola


Puh. 040 595 7823 pieneläinklinikka

         010 3114733 suureläinklinikka

Email: info(at)aitovet.fi 

         suurelainklinikka(at)aitovet.fi

        

Katso kartta

Aukioloajat

Pieneläinklinikka

Ma–to   klo 8-18

Pe          klo 8-17

La          klo 10-15

Suureläinklinikka

Ma-pe   klo 8-16

 


© 2020 | Aitovet Oy